Tähän kirjaesittelyyn on koottu J. R. R. Tolkienin monografiat eli erillisinä julkaistut teokset. Mukana ei siis ole lehdissä ja kokoomateoksissa ilmestyneitä artikkeleita, runoja ja tarinoita. Eräät luettelossa mainittujen teosten osat ovat ilmestyneet aiemmin pienilevikkisissä aikakauslehdissä, vuosikirjoissa jne. Täydelliset tiedot vuoteen 1993 saakka löytyvät Wayne G. Hammondin ja Douglas A. Andersonin teoksesta J. R. R. Tolkien: A Descriptive Bibliography (Winchester: St Paul's Bibliographies & New Castle, DE: Oak Knoll Books, 1993).
Keski-Maa -aiheiset teokset - Muut kertomukset -
Käännökset ja tieteellinen tuotanto
-
Muut kirjoitukset - Kuvataide
Suomennokset: Lohikäärmevuori eli Erään hoppelin matka
sinne ja takaisin, suom. Risto Pitkänen (Tammi 1973) ja Hobitti
eli Sinne ja takaisin, suom. Kersti Juva, runot suom. Panu
Pekkanen (WSOY 1985, tarkistettu laitos WSOY 2003).
Seikkailuromaani hobitti Bilbo Reppulin, kääpiökuningas Thorin
Tammikilven ja hänen 12 seuralaisensa matkasta Yksinäiselle
Vuorelle vaatimaan takaisin lohikäärme Smaugin
kääpiökansalta anastamaa aarretta. Professori Tolkien kertoi
tarinan alun perin lapsilleen, ja Hobitti onkin yksi
1900-luvun suurista lastenkirjallisuuden klassikoista. Se on
myös itsenäinen esiosa suurteokselle Taru Sormusten
Herrasta ja kannattaa lukea ennen sitä.
I The Fellowship of the Ring (1954)
II The Two Towers (1954)
III The Return of the King (1955)
Toinen, korjattu laitos 1966.
Suomennos: Taru Sormusten Herrasta (pohjautuu 2.
laitokseen):
I Sormuksen ritarit, suom. Eila Pennanen ja Kersti Juva,
runot suom. Panu Pekkanen (WSOY 1973)
II Kaksi tornia, suom. Eila Pennanen ja Kersti
Juva, runot suom. Panu Pekkanen (WSOY 1974)
III Kuninkaan paluu, suom. Kersti Juva, runot
suom. Panu Pekkanen (WSOY 1975).
(Suomennoksen yksiosainen, korjattu laitos WSOY 1985; kolmiosainen, tarkistettu laitos 2003.)
Taru Sormusten Herrasta on nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden peruskivi, yksi vuosisatamme eniten luetuista kirjoista. Se kertoo Sormuksen sodasta, hyvän ja pahan viimeisestä valtataistelusta Keski-Maassa. Keskellä suurten voimien myllerrystä pieni hobitti Frodo Reppuli vaeltaa kohti Mustan ruhtinaan valtakunnan sydäntä, epätoivoisena tehtävänään tuhota sormus, johon pahuuden mahti kiteytyy. Sormusten Herra on järisyttävä eepos, jolla Tolkien todistaa kuuluvansa aikamme tarinankertojien ehdottomaan aateliin.
Viehättävä kokoelma hobittikansan runoja ja loruja. Osa on
julkaistu aiemmin Sormusten Herrassa. Suomen
Tolkien-seuran piirissä vaikuttava lauluyhtye Naukuhuulet on
saanut nimensä kirjan runossa "The Mewlips" esiintyvistä
suoseudun hengistä, jotka Kersti Juva nimesi näin suomeksi
teoksessa Tolkienin maailma.
Runosta "Bombadil Goes Boating" ilmestyi Mikko
Kivipuron suomennos "Bombadil lähtee retkelle" Legolasin
numerossa 18 (1/1999) ja runoista "The Hoard",
"The Last Ship" ja "The Sea-Bell" E. K.
Pakarisen suomennokset Legolasin numerossa 23 (2/2001).
Brittimuusikko Donald Swann sovitti muutaman Tolkienin runoista sävelmiksi J. R. R. ja Edith Tolkienin kultahääpäivän kunniaksi. Näiden sävellysten nuotit on koottu tähän kirjaan, joka sisältää myös Tolkienin kielitieteellisen analyysin kahdesta haltiakielisestä laulustaan. Kirjan toiseen laitokseen (1978) on lisätty sävellys alkuaan julisteena julkaistusta runosta "Bilbo's Last Song" (1974), jonka Jukka Virtanen suomensi Ryhmäteatterille 1988. Kolmas laitos (2002) sisältää lisäksi Swannin nuotit Berenin lauluun "Lúthien Tinúviel" Silmarillionista sekä CD-levyn, jolla kirjan laulut voi kuulla.
Suomennos: Silmarillion, suom. Kersti Juva, runot
suom. Panu Pekkanen (WSOY 1979).
Silmarillion oli Tolkienin varsinainen pääteos, jota
hän ei koskaan saanut elinaikanaan valmiiksi: eepos Tolkienin
luoman tarumaailman ja sen kansojen historiasta aina
luomismyytistä Sormuksen sotaan. Mukana on aineksia eri kansojen
mytologioista, mm. suomalaisten Kalevalasta. Julkaistu Silmarillion,
jonka kirjailijan poika kokosi isänsä kuoleman jälkeen, on
eeppiseen sävyyn kerrottu, mutta melko tiivis teos. Monista
kirjan tarinoista Tolkien on laatinut myös laajemmat ja
yksityiskohtaisemmat versiot, joita on sittemmin julkaistu muissa
postuumeissa teoksissa. Silmarillionin 2. alkukielinen
laitos (1999) sisältää johdantona Tolkienin kustannustoimittaja
Milton Waldmania varten laatiman selostuksen tarustostaan - itse
kirjan tekstistä on ainoastaan korjattu painovirheitä.
Suomennos: Keskeneräisten tarujen kirja, suom.
Kersti Juva, runot suom. Panu Pekkanen (WSOY 1986)
Tuhti kokoelma Keski-Maa-tarinoita, joista osan Tolkien on
jättänyt muistiinpanojen asteelle ja osa on miltei valmiita.
Paljon kiehtovaa tietoa lukijalle, joka vielä Silmarillionin
jälkeen haluaa tietää lisää esimerkiksi Númenorin
saarivaltakunnasta, istari-velhoista tai valtiatar
Galadrielin vaiheista.
I The Book of Lost Tales, Part One (1983)
II The Book of Lost Tales, Part Two (1984)
III The Lays of Beleriand (1985)
IV The Shaping of Middle-earth (1986)
V The Lost Road and Other Writings (1987)
The History of The Lord of the Rings:
VI The Return of the Shadow (1988)
VII The Treason of Isengard (1989)
VIII The War of the Ring (1990)
IX Sauron Defeated (1992)
The Later Silmarillion:
X Morgoth's Ring (1993)
XI The War of the Jewels (1994)
XII The Peoples of Middle-earth (1996)
Tätä sarjaa voi kutsua Christopher Tolkienin elämäntyöksi. Tolkienin nuorin poika on isänsä tavoin muinaiskielten tutkija; tässä sarjassa hän on editoinut ja kommentoinut suurella tarkkuudella lähes kaikki isänsä jälkeenjääneet, Keski-Maa-mytologiaa sivuavat kirjoitukset. Suuri osa sarjasta sisältää erilaisia versioita Silmarillionin ja Tarun Sormusten Herrasta tarinoista, mutta mukana on myös runsaasti täysin erillisiä kertomuksia, esseitä, runoja, karttoja ja kielitieteellistä aineistoa. Sarja on usein varsin raskassoutuista luettavaa, mutta se avaa melko ainutlaatuisen näköalan kirjailijan luomisprosessiin.
Suomennos: Bilbon viimeinen laulu, suom. Jukka Virtanen (WSOY 2005).
Laulu jonka vanha hobitti Bilbo lauloi Harmaissa Satamissa ennen astumistaan haltialaivaan. Tolkien omisti runon hiukan ennen kuolemaansa sihteerilleen Joy Hillille, ja se julkaistiin alun perin julisteena. Tähän kirjaseen Pauline Baynes on laatinut sille kauniin värikuvituksen.
Suomennos: Maamies ja lohikäärme, suom. Panu
Pekkanen (WSOY 1978)
Hilpeä, keskiaikaiseen Englantiin sijoittuva kertomus
yksinkertaisesta mutta urheasta maamies Gilesista ja lohikäärme
Chrysophylaxista. Kirjasta ilmestyi vuonna 1999 Christina Scullin
ja Wayne Hammondin toimittama 50-vuotislaitos, joka sisältää
mm. Tolkienin hahmotteleman jatko-osan sadulle.
Suomennos: Seppä ja Satumaa, suom. Panu Pekkanen
(WSOY 1983)
Kaunis, niin ikää keskiajalla tapahtuva tarina sepästä, joka
pääsee käymään haltioiden asuttamassa Satumaassa. Verlyn Fliegerin toimittama erikoislaitos (2005) sisältää mm. luonnosversioita ja tarinaan liittyviä Tolkienin muita kirjoituksia.
Suomennos: Kirjeitä Joulupukilta, suom. Kersti Juva, runot suom. Alice Martin (WSOY 2004)
Tolkien oli rakastava isä: hän kirjoitti yli 20 vuoden ajan joka joulu lapsilleen "kirjeen Joulupukilta", joka ilmestyi salaperäisesti yöllä takan juurelle. Tolkienin miniä on koonnut valikoiman näitä runsaasti kuvitettuja, riemukkaita kirjeitä uusien sukupolvien luettaviksi. Osa kirjeistä ilmestyi 1995 näköispainoksena, kuoret mukana, nimellä Letters from Father Christmas. Samalla nimellä on sittemmin julkaistu huomattavasti täydellisempi valikoima kirjeitä Derek Jacobin lukemana äänikirjana (1997) ja painetussa muodossa (1999). Kirjan suomennos on myös tehty tästä laitoksesta.
Suomennos: Herra Bliss, suom. Panu Pekkanen (WSOY
1983)
Postuumisti julkaistu, kirjailijan itse kuvittama satu, joka
innoittajana oli Tolkienin Christopher-pojan leluauto ja
epäilemättä myös halua pilailla autoilun kustannuksella -
Tolkien inhosi moottoriliikennettä, kuten useimpia muitakin
luontoa ja historiaa raastavia nykyajan ilmiöitä. Professorin
komiikantaju on tässä tarinassa parhaimmillaan.
Lyhyt, alkuaan vuonna 1953 English Associationin vuosikirjassa julkaistu runomuotoinen näytelmä. Sijoittuu vuoteen 991 Maldonin taistelukentälle, jossa kaksi sotilasta etsii toveriensa ruumiita. Tolkienia inspiroi tuntemattoman aikalaisen sepittämä runo englantilaisten ja viikinkien yhteenotosta.
Suomennos: Roverandom, suom. Kersti Juva, säkeet
suom. Alice Martin (WSOY 2001)
Merkittävä löytö Tolkienin kirjallisesta
jäämistöstä. Tolkienin perheen kesälomatapahtumien pohjalta
syntynyt, 20-luvulla sepitetty seikkailu ammentaa aineksia niin
muinaisisista myyteistä kuin ajankohtaisista uutisista ja
nivoutuu ainutlaatuisella tavalla myös Tolkienin omaan
tarumaailmaan. Teoksen toimittajat ovat lisänneet mukaan
erittäin antoisan kommenttisivuston.
Monet Tolkienin lyhyemmistä kaunokirjallisista teoksista sisältyvät myös kokoelmiin The Tolkien Reader (1966), Poems and Stories (1980) ja Tales from the Perilous Realm (1997).
Pieni keskienglannin sanasto; oheisvihko Kenneth Sisamin toimittamaan teokseen Fourteenth Century Prose.
Tolkienin ja E. V. Gordonin klassinen editio keskienglantilaisesta Artur-taruston runosta. Norman Davisin korjaama uusi laitos 1967.
Vieläkin runsaasti siteerattu luento muinaisenglantilaisesta Beowulf-runosta.
Tolkienin editio keskiaikaisesta nunnien ohjesäännöstä.
Suomennos: Puu ja lehti, suom. Vesa Sisättö ("Saduista"), Kersti Juva ("Niukun lehti") ja Johanna Vainikainen-Uusitalo ("Mythopoeia"), runolainaukset
suom. Alice Martin (WSOY 2002)
Sisältää esseen "Saduista" ("On Fairy-Stories") , Tolkienin keskeisen teesin satujen merkityksestä ja kertojan roolista "toissijaisena luojana" (subcreation). Mukana on lisäksi kaunis satu "Niukun lehti" ("Leaf by Niggle"), joka toimii tavallaan käytännön esimerkkinä esseessä esitellyistä ajatuksista. Uuteen laitokseen (1988) on lisätty Christopher Tolkienin esipuhe ja niin ikään samaa aihepiiriä sivuava runo "Mythopoeia".
Tolkienin vivahteikkaat käännökset nykyenglanniksi kolmesta laajasta, keskiaikaisesta runosta, joihin hän oli perehtynyt tutkijana.
Tolkienin 30-40-luvuilla pitämien luentojen pohjalta koottu laitos muinaisenglantilaisesta 2. Mooseksen kirjan runoversiosta.
Koottu Tolkienin muistiinpanoista luentosarjaa varten, jota hän piti Oxfordin yliopistossa keskiaikaisesta Finnin ja Hengestin tarinasta.
Seitsemän Tolkienin akateemista esseetä ja luentoa kerättyinä yksiin kansiin. Mukana mm. kielten keksimistä käsittelevä "A Secret Vice".
Hyvin mielenkiintoinen läpileikkaus oxfordilaisen yliopisto-opettajan, kirjailijan ja perheenisän ajatuksista, kirjoitustyön taustoista, suhteesta kirjailijaystäviinsä, arkisista pulmista. Kokoelmassa on Tolkienin kirjoittamia kirjeitä yli 60 vuoden ajalta. Ne kertovat miehestä, jolla oli vankat mielipiteet ja terävä kynä. Valaisevaa oheislukemistoa Humphrey Carpenterin taidokkaalle Tolkien-elämäkerralle (J. R. R. Tolkien: A Biography, 1977; suomennos: J. R. R. Tolkien, suom. Vesa Sisättö, runot suom. Johanna Vainikainen, Nemo 1998).
Viitisenkymmentä maalausta, piirrosta ja tekstausta, joita
Tolkien laati koko aikuisikänsä ajan tarujensa kuvitukseksi.
Korjattu laitos 1992.
Tolkien-keräilijä- ja tutkijapariskunta Christina Scull ja
Wayne Hammond ovat julkaisseet erinomaisen ja kattavan
kokonaisesityksen Tolkienista kuvataiteilijana, J. R. R.
Tolkien: Artist & Illustrator (1995), jonka
kuvamateriaali on huomattavasti Pictures-kirjaa laajempi.
Luettelon koonnut Mikael Ahlström